Kaksipäiväisessä tapaamisessa puhutti erityisesti urbaanin elämän murros: millainen on tulevaisuuden kestävä, elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki? Asiantuntijoiden johdolla pohdittiin kaupunkielämän muutostrendejä, kuten kestävää kehitystä, monialaisuutta, ihmislähtöisyyttä ja tilojen väliaikaiskäyttöä.


Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck peräänkuulutti dynaamisessa puheenvuorossaan merkityksellisen ja kohderyhmänsä tuntevan markkinoinnin merkitystä. Oreckin mukaan ei ole merkitystä markkinoidaanko kenkää vai kaupunkia, periaatteet ovat samat. Suurlähettiläs muistutti, että Suomen ovat perustaneet arkkitehdit, kuvataiteilijat, runoilijat ja säveltäjät. Tarinoiden kertominen on siis meillä verissä; miksi jatkuvasti toistelemme, ettei Suomessa muka osata markkinoida.




Antti Lippo Green Building Council Finlandista korosti kestävän, ekologisen ja ihmislähtöisen kaupunki- ja tilasuunnittelun merkitystä. Lipon mukaan esimerkiksi virikkeelliset ja kestävät toimistotilat vähentävät sairauspoissaoloja ja edistävät työn tuottavuutta. Lippo nosti myös esiin uudenlaisen ihmislähtöisen kaupunkimallin: urbaanit yhteisöt, kuten We Are Helsinki ja Kallio-liike tuottavat merkityksiä kaupunkitilaan.




Saving the world is good business. Espoon kulttuurijohtaja Georg Dolivo kertoi maailmanluokan innovaatioympäristön rakentamisesta Espooseen. Ympäristön kivijalkoina ovat tiede, taide ja talous. Dolivo tähdensi, kuinka aineettomat arvot tuovat aineellista hyvää. Tuotteiden, palvelujen, prosessien ja liikeideoiden menestys perustuu eettisiin, esteettisiin ja elämyksellisiin arvoihin.



Porvoo Summit näytti myös suuntaa luovan talouden poikkihallinnolliselle ja -sektoriselle kehittämistyölle. Työ- ja elinkeinoministeriön ylitarkastajan Petra Tarjanteen mukaan luovan talouden kehittäminen tulee olemaan läpileikkaava teema kaikessa ministeriötyössä yli hallintorajojen. ”Nyt on aika ryhtyä toteuttamaan luovaa taloutta käytännössä”, Tarjanne painotti. Työ- ja elinkeinoministeriön koordinoiman Luovien alojen verkoston ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoiman Luova Suomen tiivistynyt yhteistyö on jo hyvä osoitus siitä, että voimavarojen yhdistäminen kannattaa: ”Luovan talouden kehittäminen edellyttää laaja-alaista poikkihallinnollista yhteistyötä. Erityisen tärkeää on kansallisten ja alueellisten toimijoiden aukoton verkosto”, painottavat Luovien alojen verkoston ohjelmajohtaja Anu Perttunen ja Luova Suomi -projektipäällikkö Silja Suntola. ”Luovan talouden kehittäminen koskee koko elinkeinoelämän kehittämistä ja sen merkitys talouden uudistumiselle on huomattava. Luova talous on tärkeä alueellisen kehittämisen voimavara.”

Porvoo Summit osoitti, mitä luova talous on parhaimmillaan: monialaisia ja inspiroivia kohtaamisia, yhteistyötä, josta syntyy jotain uutta ja innovatiivista.

Katso seminaarin esityksiä.